ELÄMÄÄ SAIRAANA

Tässä sitä ollaan selkä murtuneena, lievästi tokkuraisena makaamassa vuoteessa. Tulemmeko koskaan ajatelleeksi, kuinka kiitollisia saamme olla Jumalalle terveydestä? Pidämme itsestään selvyytenä, että voimme hakea jääkaapista, mitä tarvitsemme. Minulle se ei enää sitä ole. Vahvat kipulääkkeet eivät pysty poistamaan kipuja vain lievittämään niitä. Kun haen jääkaapista kivennäisvesipullon, huomaan, että jääkaappi aukeaa väärään suuntaan. On vaikea saada rollaattoria oven taakse, sillä siellä ei oikein ole tilaa. Kun vihdoin saan jääkaapin oven auki, ovat voimat jo poissa ja kivut maksimissa. Nopea ote pullosta ja pikaisesti vuoteeseen! Kestää useita minuutteja, että kipu taas vähenee siedettävälle tasolle.
Tänään olen päättänyt vaihtaa lakanat. Olen katsellut tarpeeksi kauan samoja mandariinitahroja. En ole ennen huomannutkaan, kuinka tehokas värjäysaine mandariini on. Ei taatusti lähde pesussa. Siunaan Kirsiä, että hän viitsi ja jaksoi siivota vaatehuoneeni. Siihen menikin muutamia päiviä. Nyt on tilaa, kun lähes puolet tavaroista tarpeettomina poistettiin. On se kumma, kun sitä säilyttää vaatteita, joita ei koskaan tarvitse. Jos kuitenkin joskus laihtuu niin paljon, että nuokin menevät vielä päälle eivätkä ne välttämättä koskaan mene ja jos joskus menevätkin, ovat jo auttamatta vanhanaikaisia.
Nyt tarvitsee saada lakana ja tyynyliina. Katson valmiiksi niiden sijainnin ja suunnistan suoraan sinne. Kivun keskellä ei merkitse sopivatko värit toisiinsa vaan, että ne ovat puhtaita. Pikainen ote lakanasta ja kiireesti ulos vaatehuoneesta rollaattorin luokse, kun se mokoma ei mahdu vaatehuoneen ovesta. Ylpeänä kuljetan saalistani makuuhuoneeseen ja läähättäen vaivun vuoteelle. Minä pystyin siihen! Jeesus, kiitos sinulle, että annoit kestävyyttä! Pitkän aikaa makaan vain vuoteella ja odotan, että kipu vaimenee. Suurempi ponnistus on vaihtaa lakana. Harkitsen pitkään, miten se teen, sillä pystyn seisomaan vain muutamia sekunteja kerrallaan. Lopulta ne kuitenkin on vaihdettu.
Kun lakanat on vaihdettu, vien likapyykin kylpyhuoneeseen ja panen koneeseen. Selkä antaa yhä vihaisempia merkkejä siitä, että päivän kiintiö on täynnä. Väsyneenä kompuroin makuuhuoneeseen.
Seuraava ponnistus on suihkussa käyminen, sillä se on koko ajan tuottanut erityisiä vaikeuksia. Tuoli, joka minulla on kylpyhuoneessa, on tosi pieni, siis ei matala vaan istuinosa on pieni. Märkänä se tulee liukkaaksi ja sillä on hankala istua. Vartalon jännittäminen lisää myöskin selkäkipua. Yritän suihkuttaa nopeasti, että pääsen takaisin makuuhuoneeseen istumaan. Istun pitkän aikaa tuolissa yrittäen rentouttaa vihaisen kipeää selkääni. Edessä on suihkun helpompi osa: hiusten kuivattaminen. Hiukseni ovat ohentuneet selkeästi, sillä sairauden aiheuttama stressi ja lääkkeet ovat saaneet ne lähtemään tukkoina. Tietenkin ne kasvavat takaisin, kun tervehtyy, mutta kurjaa nähdä, että hiuksetkin kärsivät selän kanssa. En edes yritä kysellä Jumalalta, miksi näin tapahtuu, Hän ei vastaa kuitenkaan. Jossain vaiheessa sen itsekin huomaan, kun aika menee eteenpäin.