Ensi kuussa varmaan tulee kolme ensimmäistä laulua melkoisella varmuudella, mutta kuitenkin vain, jos Jumala suo. Olen todella herkällä korvalla kuuntelemassa, mitä Jumala puhuu. En halua juosta Jumalan edelle, vaikka innoissani olenkin. Erään CD:n kohdalla tein sen. Olin jo laulanut pohjat studiossa, kun putosin taloustikkailta ja vasen nilkkani murskaantui. Kun minulla oli osteoporoosi, jota en tosin silloin vielä tiennyt, nilkka meni pahaan kuntoon. Meni vuosi, ennen kuin kävelin koko painollani sillä jalalla. Kun sitten aloin tehdä Tulta cd:tä, ei siinä ollut ainuttakaan niistä lauluista, joita olisin vuotta aikaisemmin siihen laittanut. Nyt on vielä tarkempaa. Viimeinen sadonkorjuu on tulossa. Laulujen pitää puhutella myös uskoon tulevia.
Itse tulin herätykseen erään Jeesuksen paluusta kertovan laulun kautta. Se oli ”vahingossa” joutunut kasetille, jolle olin äänittänyt lauantain toivotuista mieleisiäni lauluja, Beatlesia ja muita silloisia hittejä. En taatusti ollut kuunnellut kristillisen musiikin toivekonserttia. Siellä se kuitenkin vain oli. Ja minä kelasin sitä edestakaisin sen laulun kohdalta ja itkin, kun kukaan ei nähnyt. Siksi tiedän kuinka tärkeää on laulaa juuri oikeaan aikaan oikea laulu, Jumalan suunnittelema laulu. Musiikki puhuu aluksi enemmän kuin saarnat. Koen tärkeäksi verilaulut, joita meillä on viisi uutta. Samoin Golgatan tapahtumista kertovat laulut. Myös ylistys on tärkeää, mutta emme voi mennä suoraan palvontaan, vaan ensin nostamme tunnelmaa iloisilla ylistyslauluilla, lopuksi palvomme. Rukoillaan, että täydellinen Jumalan tahto tapahtuu.